RNK osallistui Me-säätiön selvitykseen hyvinvoinnin kokemuksesta ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta

Urheiluseuroilla on ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Jopa 90 prosenttia suomalaisista lapsista ja nuorista osallistuu jossain vaiheessa seuratoimintaan. RNK on yhteistyössä Me-säätiön ja lähes kahdenkymmenen suomalaisen urheiluseuran kanssa kerännyt ainutlaatuista vertailudataa urheiluseuroissa harrastavien lasten ja nuorten perhetaustasta ja hyvinvoinnista.

Lasten ja nuorten kasvava pahoinvointi on herättänyt keskustelua harrastamisen ja urheiluseurojen roolista hyvinvoinnin edistämisessä. RNK on yhteistyössä Me-säätiön kanssa kerännyt tietoa harrastajien taustatekijöistä ja hyvinvoinnin kokemuksesta, jotta voidaan varmistaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin kokemus ja yhdenvertaisuuden toteutuminen myös urheilumaailmassa.

Yhdenvertaisuuden toteutuminen

Pilotin tulosten perusteella keskimäärin 20 % urheiluseuroissa harrastavista lapsista ja nuorista tulee perheistä, joissa toteutuu yksittäisiä sosioekonomisia taustatekijöitä, kuten pienituloisuutta, matalaa koulutustasoa tai yksinhuoltajuutta. Datan perusteella RNK tavoittaa lapsia ja nuoria myös sellaisista perheistä, joissa toteutuu yksittäisiä sosioekonomisia taustatekijöitä. Tavoittavuus on tuloksien perusteella 18 %, joka on hieman alle pilottiin osallistuneiden seurojen keskiarvon.

Pilotin tulosten perusteella 2 % harrastajista on perheistä, joissa toteutuu kasautunutta huono-osaisuutta eli perheessä on useampia taustatekijöitä. Meillä tämä luku on 3 % eli tavoitamme ja olemme saaneet toimintaan mukaaan keskiarvoa enemmän perheitä, joiden lähtökohdat ovat heikommassa asemassa valtakunnallisesti verrattuna. Meillä RNK:ssa tärkeintä on kasvattaa lapsia ja nuoria liikunnalliseen elämäntapaan, ja osaltaan se pohjautuu siihen, että ymmärrämme, minkälaisista lähtökohdista harrastajat tulevat.

Minulle myös henkilökohtaisesti on tärkeää, että jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on oikeus ja mahdollisuus harrastaa. Harrastaminen ei tarkoita pelkästään pelaamista, koska se voi olla myös esimerkiksi valmentamista, joukkueenjohtajana ja huoltajana toimimista, tuomarina tai toimitsijana olemista. Harrastamisen muoto todennäköisesti elää ja muuttuu elämäntilanteiden mukaan, ja niin sen kuulukin. Tärkeintä on, että on yhteisö, porukka, johon kuulua ja jossa on kiva ja turvallista olla.

Harrastajien hyvinvoinnin kokemus

Harrastajistamme 45 % kokee seuratoiminnalla olevan myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiinsa. 1 % harrastajista kokee kuitenkin, että toiminta on heikentänyt hyvinvointia edellisen kuuden kuukauden aikana. Huomion arvoista on kuitenkin se, että pilottiin osallistuneiden seurojen keskiarvo on 7 %, jotka kokevat harrastuksella olevan kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin. Meidän tulos on keskiarvoa huomattavasti pienempi, joten voimme olla tästä erittäin ylpeitä – RNK:lla on hyvää ja turvallista toimintaa!

Kyselyssä RNK:n vastausprosentti on 28%, joka on suurempi kuin pilottiin osallistuneiden seurojen keskiarvo (21%). Kysely tavoitti siis kolmasosan RNK:n harrastajista, joten iso kiitos jokaiselle vastanneelle.

Alla listattuna eri ikäryhmien hyvinvoinnin kokemus ja yhdenvertaisuuden toteutuminen.

Alle 13-vuotiaat
94 % vanhemmista kokivat, että harrastavalla lapsella on vähintään yksi hyvä ystävä.
99 % vanhemmista kokivat, että harrastava lapsi kuuluu itselleen tärkeään ryhmään.
75 % vanhemmista kokivat, että harrastavalla lapsella on perheen ulkopuolinen turvallinen aikuinen.
97 % vanhemmista kokivat, että harrastava lapsi on motivoitunut kehittymään ja oppimaan uutta.

13-17 vuotiaat
95 % harrastajista tai vanhemmista kokivat, että heillä on vähintään yksi hyvä ystävä.
97 % harrastajista tai vanhemmista kokivat kuuluvansa itselleen tärkeään ryhmään.
78 % harrastajista tai vanhemmista kokivat, että heillä on perheen ulkopuolinen turvallinen aikuinen.
97 % harrastajista tai vanhemmista kokivat olevansa motivoitunut kehittymään ja oppimaan uutta.

18-29 vuotiaat
20 % vastaajista kokivat, että heidän hyvinvointinsa on huonontunut erittäin paljon viimeisen 6 kk aikana.
20 % harrastajista kokivat itsensä yksinäiseksi.
100 % harrastajista kokivat kuuluvansa itselleen tärkeään ryhmään.
100 % harrastajista kokivat, että he saavat tarvittaessa tukea yhteisöltä tai läheiseltä ihmiseltä.
20 % harrastajista kokivat, että he eivät ole motivoituneita kehittymään tai oppimaan uutta.

RNK seuraa hyvinvoinnin kokemusta ja yhdenvertaisuuden toteutumista jatkossakin

RNK hakee aktiivisesti keinoja lisätä seuratoiminnan myönteisiä hyvinvointivaikutuksia ja keinoja tarjota tasavertaisia mahdollisuuksia erilaisista perhetaustoista tuleville lapsille ja nuorille. Yhteistyö Me-säätiön kanssa jatkuu ja tulemme jatkossakin seuraamaan toimintamme vaikutuksia harrastajien hyvinvointiin sekä yhdenvertaisuuden toteutumista seurassa. Hyvinvointikysely tullaan uusimaan keväällä 2024, joten toivon runsasta osallistumista. Olemme kiinnostuneita ja haluamme todella tietää, miten meidän harrastajilla menee ja miten toiminta vaikuttaa harrastajien hyvinvointiin.

Pilottiin osallistuminen antoi seuralle tärkeää tietoa mm. harrastajien taustoista, jotka tukevat päätöksentekoa, johtamista ja raportointia, sekä auttaa kohdentamaan resursseja entistä paremmin. Tavoitteemme on, että seuratoiminta tuo harrastajille mahdollisimman paljon suojaavia tekijöitä, kuten ystäviä, ryhmään kuulumista, perheen ulkopuolisia turvallisia aikuisia sekä halua kehittyä ja oppia uutta. RNK:n toiminta on yhteiskunnallisesti ja alueellisesti merkittävää toimintaa, jota halutaan kehittää pitkäjänteisesti harrastajia varten ja harrastajia kuunnellen. Datan avulla saamme siitä näkyvää, joten tule sinäkin osaksi vastuullista ja yhdenvertaista seuratoimintaa!

Vastuullisen seuratoiminnan puolesta

Laura Kontto
Toiminnanjohtaja / RNK

Lisää aiheesta voi lukea Helsingin sanomista.